Tiedote:
Työkalupakki muutti S-Penttisen sivuille. Klikkaa tästä, siellä on paljolti enemmänkin innovaatiojuttua.
perjantai 26. elokuuta 2016
sunnuntai 21. elokuuta 2016
R. Hyödylliset linkit
Tälle sivulle olen koonnut linkkejä, joista saattaa olla apua.
Suomalaiset linkit:
Patentti -ja rekisterihallitus, lyhennettynä PRH.
Suomen virallinen organisaatio, joka ylläpitää verovaroin patentti- ja tuotesuojarekistereitä kansainvälisesti
https://www.prh.fi/fi/index.html
Keksintösäätiö. *
Riippumaton säätiö, jolla on ollut varsinkin ennen merkittävä rooli keksijöiden ja keksintöjen avustamisessa. Säätiön sivuilta löytyy salassapitosopimuksen pohjia, yms. ilmaista materiaalia, sekä ajoittain ilmaista neuvontaa.
Keksintösäätiöllä on myös tytäryhtiö, KeksintöKeskus *, jossa allekirjoittanut työskenteli hetken aikaa.
www.keksintösäätiö.fi
Keksijän verotus yksityishenkilönä
Verottajan kanta keksimiseen.
https://www.edilex.fi/verohallinnon_ohjeet/6029
Keksintöjen viikko Viitasaarella.
Suomen ainoat keksintömessut, järjestetään vuosittain. Osastot edullisia ja paljon asiaa sekä luentoja.
http://keksintojenviikko.fi/
InnoZone
Osin yksityinen ja osin KEKE:ry:n verkkojulkaisu.
http://inno.zone/
KEKE ry *
Keksijäin keskusliitto. Eräänlainen keksijäin ammattiliitto, jolla on paikallisyhdistyksiä.
http://kekery.fi/Etusivu
* Mainittakoot, että tällä hetkellä (2016) Keksintösäätiö, KEKE ry ja Keksintökeskus painivat taloudellisten ongelmian kanssa, koska aikaisempina vuosina ko. organisaatiot ovat saaneet valtiolta apurahaa toimintaansa sekä jaettavaksi yksityisille keksijöille.
Paikalliset keksijäyhdistykset:
mm. Pirkanmaan keksijät, Varsinaissuomen keksijät, HEKE, Helsingi keksijät, jne.
Yhdistykset ovat vanhahkoja, eivätkä välttämättä näy internetissä. Yhdistysten jäsenillä on huomattavasti vanhempaa ja arvokastakin keksijäkokemusta, sekä luottamuksellista kanssakeksijyyttä. Jäsenet ovat keksijöitä.
KeksintöKeidas
Aktiivinen Facebook-ryhmä, jossa puolisen tuhatta keksintö-innovaatioasioista kiinnostunutta jäsentä.
Ihmehärvelit
Facebook-ryhmä ihmisille, jotka rakentaa monenlaista ihan rakentamisen ilosta.
----------------------------------
Kirjallisuutta:
Nuorten keksijäin ja kokeilijain kirja. Klassikko vuosikymmenten takaa, joka sisältää tekniikkaa, perusfysiikkaa ja tiedettä. Saattaa löytyä jostain divarista.
Keksinnöstä liiketoimintaa, Lasse Jämsä.
Tuoteideasta innovaatioksi, Carl-Magnus Fogelholm. Hyvin realistinen ja konkreettinen teos keksijältä. Allekirjoittaneen kanssa samankaltaisia näkemyksiä suomen innovaatiotilanteesta karikkoineen.
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-235-102-9
--------------------------------------
Ulkomailla:
http://inventorspot.com/
http://www.eestileiutaja.net/
Laittelen lisää tänne linkkejä pikkuhiljaa. :)
SP
Suomalaiset linkit:
Patentti -ja rekisterihallitus, lyhennettynä PRH.
Suomen virallinen organisaatio, joka ylläpitää verovaroin patentti- ja tuotesuojarekistereitä kansainvälisesti
https://www.prh.fi/fi/index.html
Keksintösäätiö. *
Riippumaton säätiö, jolla on ollut varsinkin ennen merkittävä rooli keksijöiden ja keksintöjen avustamisessa. Säätiön sivuilta löytyy salassapitosopimuksen pohjia, yms. ilmaista materiaalia, sekä ajoittain ilmaista neuvontaa.
Keksintösäätiöllä on myös tytäryhtiö, KeksintöKeskus *, jossa allekirjoittanut työskenteli hetken aikaa.
www.keksintösäätiö.fi
Keksijän verotus yksityishenkilönä
Verottajan kanta keksimiseen.
https://www.edilex.fi/verohallinnon_ohjeet/6029
Keksintöjen viikko Viitasaarella.
Suomen ainoat keksintömessut, järjestetään vuosittain. Osastot edullisia ja paljon asiaa sekä luentoja.
http://keksintojenviikko.fi/
InnoZone
Osin yksityinen ja osin KEKE:ry:n verkkojulkaisu.
http://inno.zone/
KEKE ry *
Keksijäin keskusliitto. Eräänlainen keksijäin ammattiliitto, jolla on paikallisyhdistyksiä.
http://kekery.fi/Etusivu
* Mainittakoot, että tällä hetkellä (2016) Keksintösäätiö, KEKE ry ja Keksintökeskus painivat taloudellisten ongelmian kanssa, koska aikaisempina vuosina ko. organisaatiot ovat saaneet valtiolta apurahaa toimintaansa sekä jaettavaksi yksityisille keksijöille.
Paikalliset keksijäyhdistykset:
mm. Pirkanmaan keksijät, Varsinaissuomen keksijät, HEKE, Helsingi keksijät, jne.
Yhdistykset ovat vanhahkoja, eivätkä välttämättä näy internetissä. Yhdistysten jäsenillä on huomattavasti vanhempaa ja arvokastakin keksijäkokemusta, sekä luottamuksellista kanssakeksijyyttä. Jäsenet ovat keksijöitä.
KeksintöKeidas
Aktiivinen Facebook-ryhmä, jossa puolisen tuhatta keksintö-innovaatioasioista kiinnostunutta jäsentä.
Ihmehärvelit
Facebook-ryhmä ihmisille, jotka rakentaa monenlaista ihan rakentamisen ilosta.
----------------------------------
Kirjallisuutta:
Nuorten keksijäin ja kokeilijain kirja. Klassikko vuosikymmenten takaa, joka sisältää tekniikkaa, perusfysiikkaa ja tiedettä. Saattaa löytyä jostain divarista.
Keksinnöstä liiketoimintaa, Lasse Jämsä.
Tuoteideasta innovaatioksi, Carl-Magnus Fogelholm. Hyvin realistinen ja konkreettinen teos keksijältä. Allekirjoittaneen kanssa samankaltaisia näkemyksiä suomen innovaatiotilanteesta karikkoineen.
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-235-102-9
--------------------------------------
Ulkomailla:
http://inventorspot.com/
http://www.eestileiutaja.net/
Laittelen lisää tänne linkkejä pikkuhiljaa. :)
SP
Q. Uutuustutkimus, Onko keksintöni uusi?
Pari sanaa uutuudesta.
Kannattaa ehdottomasti käyttää internetin ihmeellinen maailma ja loistavat hakukoneet hyödyksi arvioidakseen keksinnön uutuutta.
Kun saat idean, niin ennen kuin teet mitään muuta, googlaa. Ja googlaa uudelleen.
Etsi ensin suomen kielellä. Sitten etsi englanniksi. Käytä myös kuvahakua molemmilla kielillä. Kuvahaku on aivan loistava seuloa isoja määriä sivustoja nopeasti: näät yhdellä silmäyksellä, onko samankaltaisia olemassa. Englanniksi kuvahaku tuottaamaailmanlaajuisesti tuloksia.
Voit halutessa käyttää myös metahakukoneita, joiden tulokset saattaa ollla hieman laajempia toisinaan.
Liitä myös keksintösi hakusanan perään patent -sana.
Esimerkki: Olet tehnyt vaikka hälyttävän vaipan. siis vaippa lapselle, joka bluetoothin kautta antaa kännykkääsi viestin, kun tavaraa on tullut.
1. googleen: hälyttävä vaippa
2. googleen: älyvaippa
3. googleen: bluetooth vaippa
4. googleen: vaippa lähettää viestin kännykkään
jne, jne. Tee sama kuvahauna.
Sitten käännä englanniksi, ja hae samanlailla. Myös kuvahakuna. Lisää sana patent, ja katso löytyneiden patenttien kuvat. Toki voit lukea tekstit, mutta kuvat kertoo aina enemmän nopeammin, kuin teksti.
Esimerkkihaku: "hälyttävä vaippa"
Nämä nettihaut antaa yleensä jo todella hyvän varmuuden uutuudesta. Lisäksi google näyttää patentit aika hyvin. Itse olemkin vallan käyttänyt nettiä jo pitkään ainoana uutuustutkimuksena omille jutuilleni.
PRH:ta saat tilattua uutuustutkimuksen maksua vastaan, joka on aika pitävä. PRH:n uutustutkimuksella on merkitystä, jos haet rahaa keksinnöllesi, tai sinun täytyy vakuuttaa jokin keksintöäsi ostava yritys. Mikäli prh:lta on lausonto: Ei uutuudenestettä, niin saat kyllä patentin.
Aina on olemassa pienenpieni mahdollisuus, että jossain joku muu on keksinyt saman, ja mikään hakukone, patenttitietokantahaku tai ammattilainen ei sitä löydä. Tämä samanlaisuus tulee vastaan vasta sitten, kun keksintösi myy hyvin ja tieto kiirii toisen keksijän korviin. Hän saattaa esittää korvausvaatimuksia, tms. Yleensä asioista pääsee neuvottelemalla sopuun. Joskin tämä on äärimmaisen harvinaista. Tähän voikin todeta, että kaikessa on riskinsä. Patenttiriidat ovat lähinnä todella isojen yritysten välisiä: Riidellään vaikka siitä, että kuka saa myydä elektronisia parkkikiekkoja Euroopan alueella miljardeja kappaleita, tms.
Kannattaa ehdottomasti käyttää internetin ihmeellinen maailma ja loistavat hakukoneet hyödyksi arvioidakseen keksinnön uutuutta.
Kun saat idean, niin ennen kuin teet mitään muuta, googlaa. Ja googlaa uudelleen.
Etsi ensin suomen kielellä. Sitten etsi englanniksi. Käytä myös kuvahakua molemmilla kielillä. Kuvahaku on aivan loistava seuloa isoja määriä sivustoja nopeasti: näät yhdellä silmäyksellä, onko samankaltaisia olemassa. Englanniksi kuvahaku tuottaamaailmanlaajuisesti tuloksia.
Voit halutessa käyttää myös metahakukoneita, joiden tulokset saattaa ollla hieman laajempia toisinaan.
Liitä myös keksintösi hakusanan perään patent -sana.
Esimerkki: Olet tehnyt vaikka hälyttävän vaipan. siis vaippa lapselle, joka bluetoothin kautta antaa kännykkääsi viestin, kun tavaraa on tullut.
1. googleen: hälyttävä vaippa
2. googleen: älyvaippa
3. googleen: bluetooth vaippa
4. googleen: vaippa lähettää viestin kännykkään
jne, jne. Tee sama kuvahauna.
Sitten käännä englanniksi, ja hae samanlailla. Myös kuvahakuna. Lisää sana patent, ja katso löytyneiden patenttien kuvat. Toki voit lukea tekstit, mutta kuvat kertoo aina enemmän nopeammin, kuin teksti.
Esimerkkihaku: "hälyttävä vaippa"
Esimerkkitapauksessamme suomenkielinen haku ei tuottanut tulosta, mutta englannin kielinen kyllä. Löytyi patentti, jossa mainitaan hakusanat. Klikkaamalla linkkiä patentin sisältö liittyikin johonkin muuhun vaippaan, ei hakemaamme lapsen vaippaan. Mutta Google antaa alalaidassa vihjeen:
Klikkaamalla googlen linkkiä tuleekin seuraavaa:
Eli hakusanamme oli hieman väärin aluksi, mutta google löysi jo valmiita kaupallisia tuotteita. Tässä kohta voi suurella varmuudella todeta: Tämä tuote on jo keksitty, ja sitä on hyvin vaikea patentoida.
Nämä nettihaut antaa yleensä jo todella hyvän varmuuden uutuudesta. Lisäksi google näyttää patentit aika hyvin. Itse olemkin vallan käyttänyt nettiä jo pitkään ainoana uutuustutkimuksena omille jutuilleni.
PRH:ta saat tilattua uutuustutkimuksen maksua vastaan, joka on aika pitävä. PRH:n uutustutkimuksella on merkitystä, jos haet rahaa keksinnöllesi, tai sinun täytyy vakuuttaa jokin keksintöäsi ostava yritys. Mikäli prh:lta on lausonto: Ei uutuudenestettä, niin saat kyllä patentin.
Aina on olemassa pienenpieni mahdollisuus, että jossain joku muu on keksinyt saman, ja mikään hakukone, patenttitietokantahaku tai ammattilainen ei sitä löydä. Tämä samanlaisuus tulee vastaan vasta sitten, kun keksintösi myy hyvin ja tieto kiirii toisen keksijän korviin. Hän saattaa esittää korvausvaatimuksia, tms. Yleensä asioista pääsee neuvottelemalla sopuun. Joskin tämä on äärimmaisen harvinaista. Tähän voikin todeta, että kaikessa on riskinsä. Patenttiriidat ovat lähinnä todella isojen yritysten välisiä: Riidellään vaikka siitä, että kuka saa myydä elektronisia parkkikiekkoja Euroopan alueella miljardeja kappaleita, tms.
sunnuntai 31. tammikuuta 2016
C. Ideasta kauppaan.
Idean vieminen kauppaan tuotteeksi asti on moninainen juttu.
Yksinkertaisimmillaan se voi olla sitä, että pienyrittäjä tekee pajassaan jonkin uuden tuotteen, ja liittää se luonnollisesti olemassa olevaan tuoterepertuaariinsa ilman sen kummempia kiemuroita. Tai joku keksii palvella asiakastaan hieman erilailla, tuottaa erilaisen palvelun kuin ennen.
Tässä joitakin malleja tarpeineen.
Start-Up yrittäjyys, aikajana vaihtelee muutamasta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Startup -tyyliä suositaan suomessa, ja siihen saa rahoitusta. Keksijä monesti sitoutetaan yritykseen vähintään omistajaksi, ja alkupääoman antajaksi. (perustettava osakeyhtiö)
Kuvassa nollatilanteesta valmiiseen tuotteeseen -aikajana ja tarpeet. Alin palkki "ns. tk-vaihe" esiintyy monesti puhekielessä, varsinkin rahoituksia haettaessa. Varsinainen tuotekehitys on kuitenkin keksinnön muotoileminen tuotteeksi. (ylempänä kuvassa)
Suojaus on tässä esitetty ensin pelkällä salassapitosoppimuksella, ja myöhemmin patentilla, tai vastaavalla. Salassapitosopimukset ovat oleellisia, vaikka patenttihakemus olisikin tehty: Niillä suojataan myös yrityksen ja yhteistyökumppaneiden muita asioita itse keksinnön lisäksi.
Uutuustutkimuksen pitkä jana tarkoittaa sitä, että keksijän kannattaa jatkuvasti kiinnittää huomiota vastaaviin keksintöihin. Protoamisvaiheessa monesti joutuu etsimään netistä tietoa, ja sieltä saattaa löytyä samantyyppisia keksintöjä ihan vahingossakin. Tällöin kannattaa miettiä, jatkaako projektia, ja mikä on samanlaisuuden aste.
Rahoituksessa on harmaa alue: siellä on rahoituksen tarve, mutta rahaa ei ole oikein saatavilla, ellei keksijällä ole itsellään varoja.
Keksijän on hyvä tietää jotain liike-elämästä jo idean alkuvaiheessa. Liiketoiminta tarvitsee hieman tuotteen keksijää liki aina, vaikka tuote olisikin valmis. Hyvä keksijä tekee keksinnöstään/tuotteestaan sellaisen, että häntä ei enää tarvita, kun liiketoiminta on käynnissä.
Start-up mallin huonot puolet ovat: Keksijä saattaa joutua aivan eri alueelle, kuin hänen oma osaaminen on.
Keksintö valmiiseen yritykseen:
Vähemmän riskejä sisältävä tapa on tarjota keksintö valmiiseen yritykseen. Varsinkin asiat saattaa sujua kovinkin mukavasti, jos löytää kauan toiminene perheyritysmäisen firman, jolla on halua innovaatiohin.
Kokonaisriskit on tässä pienempiä verrattuna startuppiin, sillä olemassa olevalla yrityksellä on jo liiketaitoa ja valmiita asiakassuhteita. Toiminnassa oleva yritys voi myös halutessaan hakea helpommin tuotekehitysrahaa esim. Tekesiltä.
Tässä tapauksessa keksijän on luotava luotettavat suhteet yritykseen. Lisäksi keksinnön on oltava valmis. Juuri mikään yritys ei ole valmis maksamaan ideasta, tai patentista. He kokevat tällöin, että suurin osa työtä jää heille.
Kokonaisuudessaan keksinnön markkinoille pääsyyn tarvitaan hyvin monien eri ammattikuntien osaamista, ja hyvin harvoin itse keksijällä on kaikki osaaminen. Tämä monitarpeisuus aiheuttaa yleisen ongelman ja kysymyksiä keksijän mieleen: Kehenkä luottaa? Kenelle puhua ideasta? Kuka tekisi mainokset? Miten markkinoin? Jne.
Yksinkertaisimmillaan se voi olla sitä, että pienyrittäjä tekee pajassaan jonkin uuden tuotteen, ja liittää se luonnollisesti olemassa olevaan tuoterepertuaariinsa ilman sen kummempia kiemuroita. Tai joku keksii palvella asiakastaan hieman erilailla, tuottaa erilaisen palvelun kuin ennen.
Tässä joitakin malleja tarpeineen.
Start-Up yrittäjyys, aikajana vaihtelee muutamasta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Startup -tyyliä suositaan suomessa, ja siihen saa rahoitusta. Keksijä monesti sitoutetaan yritykseen vähintään omistajaksi, ja alkupääoman antajaksi. (perustettava osakeyhtiö)
Suojaus on tässä esitetty ensin pelkällä salassapitosoppimuksella, ja myöhemmin patentilla, tai vastaavalla. Salassapitosopimukset ovat oleellisia, vaikka patenttihakemus olisikin tehty: Niillä suojataan myös yrityksen ja yhteistyökumppaneiden muita asioita itse keksinnön lisäksi.
Uutuustutkimuksen pitkä jana tarkoittaa sitä, että keksijän kannattaa jatkuvasti kiinnittää huomiota vastaaviin keksintöihin. Protoamisvaiheessa monesti joutuu etsimään netistä tietoa, ja sieltä saattaa löytyä samantyyppisia keksintöjä ihan vahingossakin. Tällöin kannattaa miettiä, jatkaako projektia, ja mikä on samanlaisuuden aste.
Rahoituksessa on harmaa alue: siellä on rahoituksen tarve, mutta rahaa ei ole oikein saatavilla, ellei keksijällä ole itsellään varoja.
Keksijän on hyvä tietää jotain liike-elämästä jo idean alkuvaiheessa. Liiketoiminta tarvitsee hieman tuotteen keksijää liki aina, vaikka tuote olisikin valmis. Hyvä keksijä tekee keksinnöstään/tuotteestaan sellaisen, että häntä ei enää tarvita, kun liiketoiminta on käynnissä.
Start-up mallin huonot puolet ovat: Keksijä saattaa joutua aivan eri alueelle, kuin hänen oma osaaminen on.
Keksintö valmiiseen yritykseen:
Vähemmän riskejä sisältävä tapa on tarjota keksintö valmiiseen yritykseen. Varsinkin asiat saattaa sujua kovinkin mukavasti, jos löytää kauan toiminene perheyritysmäisen firman, jolla on halua innovaatiohin.
Kokonaisriskit on tässä pienempiä verrattuna startuppiin, sillä olemassa olevalla yrityksellä on jo liiketaitoa ja valmiita asiakassuhteita. Toiminnassa oleva yritys voi myös halutessaan hakea helpommin tuotekehitysrahaa esim. Tekesiltä.
Tässä tapauksessa keksijän on luotava luotettavat suhteet yritykseen. Lisäksi keksinnön on oltava valmis. Juuri mikään yritys ei ole valmis maksamaan ideasta, tai patentista. He kokevat tällöin, että suurin osa työtä jää heille.
Kokonaisuudessaan keksinnön markkinoille pääsyyn tarvitaan hyvin monien eri ammattikuntien osaamista, ja hyvin harvoin itse keksijällä on kaikki osaaminen. Tämä monitarpeisuus aiheuttaa yleisen ongelman ja kysymyksiä keksijän mieleen: Kehenkä luottaa? Kenelle puhua ideasta? Kuka tekisi mainokset? Miten markkinoin? Jne.
perjantai 29. tammikuuta 2016
F. Patenttista vasta-alkajalle
Tilanne keksijällä on se, että se oma luomus pitää julkisesti kuuluttaa omaksi, ja siitä pitää vielä maksaakin. Muilla luovilla aloilla tekijänoikeus on automaattisesti tekijän. Esim. valokuvaajan tai patsaanveistäjän ei tarvitse maksaa siitä, että teoksen oikeudet säilyisi hänellä.
Normaali maksuton tekijänoikeus koski ennenmuinoin myös keksijän prototyyppiä, mutta käytäntö on nykysisin se, että mitään keksintöä/ideaa ei esitellä julkisesti ennen suojauksen hankkimista. Ja patenttilaissa on pykälä, että jo julkistettua keksintöä ei voi enää patentoida. Tämä ei tarkoita sitä, että et voisi puhua keksinnöstä kavereittesi kanssa. Kunhan keksintö ei ole mediassa esillä, ei edes sosialisessakaan mediassa (esim. Face).
Patenttijärjestelmä on maailmanlaajuinen. Se on myös julkaisujärjestelmä. Eli se julkaisee keksintösi, mutta samalla sanoo, että sitä ei saa käyttää, ellei sinulta saa lupaa.
Patentti on myös maakohtainen patentissa voidaan määrittää, missä maassa se estää kopioinnin. Jos maksat patentin kattavuuden vain suomeen, niin ruotsalainen voi tehdä ruotsissa samaa, muutta ei saa myysä sitä suomeen. Patentti siis estää kaupallisen valmistamisen siinä maassa, johon se on määritetty.
Jokainen saa kuitenkin tehdä omaan käyttöön vaikka kuinka monta patentilla suojattua kapinetta. Voit tehdä vaikka omat Nokian kumisaappaat, kopioida Samsungin kännykän, tai periaatteessa tehdä itsellesi vaikka Porshen tai Asperiinia. Mutta et saa myydä niitä. Jos möisit, niin sinun pitäisi kysyä lupa patentin omistajalta. Kiinan kopioinnostuksen kanssa on jatkuvaa oikeudenkäyntiä monella yrityksellä.Kiina ei toisinaan kunnioita patentteja, mutta tilanne on käsittääkseni parantunut nykyisin.
Patenttivirastoja on eri maissa hieman erilaisia. Suomessa patentoinnista ja kansainvälisestä yhteistyöstä huolehtii Patentti- ja rekisterihallitus -niminen virasto (PRH). Siltä löytyy maksutonta neuvontaakin jossainmäärin. Sinne toimitetun patenttihakemuksen käsittely maksaa puolisen tuhatta €.
Jos et halua tehdä itse hakemusta, niin ns. patenttitoimistot ovat yksityisiä yrityksiä, ja heiltä voi tilata patentintekopalvelua keksinnölleen. He tekevät sitä siis rahasta. Käsittely PRH:lla on ihan sama, olipa kyseessä oma tai toimiston tekemä hakemus.
On olemassa myös eu-patentti, joka on yhdentyvän euroopan kerralla kattava patentti. Jos hakee eu-patentin, niin se kattaa suomenkin automaattisesti
Pääpiirteittäin homma menee näin:
1.Patenttihakemus lähetetään liitteineen PRH:lle, kirjeitse tai faksilla. Sähköposti ei hommassa ainakaan vielä toimi.
2. Kun PRH on saanut/ottanut hakemuksen sisälle, niin siitä lähetetään lähettäjälle vastaanottoilmoitus, jossa on ns diaarinumero. Tämä on ns. asiakasnumero juuri tälle hakemukselle. Ja kun olet saanut tämän vastaanottoilmoituksen ja numeron, on sinulla etuoikeus lähettämääsi patenttihakemukseen.
Tämä voi olla hankala käsittää. Mutta koska patentin tutkimisessa ja muussa käittelyssä menee aikaa kuukausia/vuosiakin, niin jos joku tekee jossain muualla samanlaisen patenttihakemuksen, kuin sinun on, niin sinulla on etuoikeus, koska olit ensimmäinen. (ainakin toivottavasti) Voit siis alkaa viemäänkeksintöäsi eteenpäin numeron saatuasi.
3. PRH lähettää sinulle myöhemmin materiaalia, Jos et ymmärrä jotain, niin kysy PRH:n neuvonnasta. Jos sinulla on patenttitoimisto palkattuna, niin he kyllä hoitaa asian.
Jos on epävarmuutta patenttihakemuksen tekemisessä, niin käänny ammattilaisen puoleen.
Hyödyllisyysmallisuoja on hieman yksinkertaisempi, mutta vaattii lopunperin melkein saman vaivan kuin patenttihakemus. Mallisuojan voimassaoloaia on lyhyempi, ja käsittääkseni uutuustutkimusta ei tehdä suojaa myönnettäessä.
Keksintö kannattaa patentoida vasta sitten, kun sitä lähtee esittelemään oman pajansa ulkopuolelle. Mielellään protoamisen jälkeen, jos mahdollista. Sillä monesti keksintö muuttuu, ja jos patentoi varhaisessa vaiheessa, niin voi joutua huomaamaan, että keksintö muuttuikin erilaiseksi, eikä patentti enää suojaakaan sitä.
Joskus kuulee väitettävän, että ideaa ei voi patentoida. Kyllä sen voi. Kunhan vaan se on rakennettavissa. Mitään prototyyppiä tai muuta todistetta toimivuudesta PRH ei vaadi. Tarkasti sanottuna mitään toivomuksia, vaikka "laite tulee tekemään kultaa", ei voi patentoida.
Prototyyppien kantaminen todisteeksi patenttitoimistoon, kuten Pelle Peloton tekee, on ollut käytössä USA:ssa.
Katso myös: Ilmaiset suojaustavat
Lisätietoja löytyy PRH:n nettisivuilta.
Normaali maksuton tekijänoikeus koski ennenmuinoin myös keksijän prototyyppiä, mutta käytäntö on nykysisin se, että mitään keksintöä/ideaa ei esitellä julkisesti ennen suojauksen hankkimista. Ja patenttilaissa on pykälä, että jo julkistettua keksintöä ei voi enää patentoida. Tämä ei tarkoita sitä, että et voisi puhua keksinnöstä kavereittesi kanssa. Kunhan keksintö ei ole mediassa esillä, ei edes sosialisessakaan mediassa (esim. Face).
Patenttijärjestelmä on maailmanlaajuinen. Se on myös julkaisujärjestelmä. Eli se julkaisee keksintösi, mutta samalla sanoo, että sitä ei saa käyttää, ellei sinulta saa lupaa.
Patentti on myös maakohtainen patentissa voidaan määrittää, missä maassa se estää kopioinnin. Jos maksat patentin kattavuuden vain suomeen, niin ruotsalainen voi tehdä ruotsissa samaa, muutta ei saa myysä sitä suomeen. Patentti siis estää kaupallisen valmistamisen siinä maassa, johon se on määritetty.
Jokainen saa kuitenkin tehdä omaan käyttöön vaikka kuinka monta patentilla suojattua kapinetta. Voit tehdä vaikka omat Nokian kumisaappaat, kopioida Samsungin kännykän, tai periaatteessa tehdä itsellesi vaikka Porshen tai Asperiinia. Mutta et saa myydä niitä. Jos möisit, niin sinun pitäisi kysyä lupa patentin omistajalta. Kiinan kopioinnostuksen kanssa on jatkuvaa oikeudenkäyntiä monella yrityksellä.Kiina ei toisinaan kunnioita patentteja, mutta tilanne on käsittääkseni parantunut nykyisin.
Patenttivirastoja on eri maissa hieman erilaisia. Suomessa patentoinnista ja kansainvälisestä yhteistyöstä huolehtii Patentti- ja rekisterihallitus -niminen virasto (PRH). Siltä löytyy maksutonta neuvontaakin jossainmäärin. Sinne toimitetun patenttihakemuksen käsittely maksaa puolisen tuhatta €.
Jos et halua tehdä itse hakemusta, niin ns. patenttitoimistot ovat yksityisiä yrityksiä, ja heiltä voi tilata patentintekopalvelua keksinnölleen. He tekevät sitä siis rahasta. Käsittely PRH:lla on ihan sama, olipa kyseessä oma tai toimiston tekemä hakemus.
Nokian patenttihakemuksen kuva, liittyen tabletteihin vuodelta 2011, ennen Mikrosoft-kauppoja.
On olemassa myös eu-patentti, joka on yhdentyvän euroopan kerralla kattava patentti. Jos hakee eu-patentin, niin se kattaa suomenkin automaattisesti
Pääpiirteittäin homma menee näin:
1.Patenttihakemus lähetetään liitteineen PRH:lle, kirjeitse tai faksilla. Sähköposti ei hommassa ainakaan vielä toimi.
2. Kun PRH on saanut/ottanut hakemuksen sisälle, niin siitä lähetetään lähettäjälle vastaanottoilmoitus, jossa on ns diaarinumero. Tämä on ns. asiakasnumero juuri tälle hakemukselle. Ja kun olet saanut tämän vastaanottoilmoituksen ja numeron, on sinulla etuoikeus lähettämääsi patenttihakemukseen.
Tämä voi olla hankala käsittää. Mutta koska patentin tutkimisessa ja muussa käittelyssä menee aikaa kuukausia/vuosiakin, niin jos joku tekee jossain muualla samanlaisen patenttihakemuksen, kuin sinun on, niin sinulla on etuoikeus, koska olit ensimmäinen. (ainakin toivottavasti) Voit siis alkaa viemäänkeksintöäsi eteenpäin numeron saatuasi.
3. PRH lähettää sinulle myöhemmin materiaalia, Jos et ymmärrä jotain, niin kysy PRH:n neuvonnasta. Jos sinulla on patenttitoimisto palkattuna, niin he kyllä hoitaa asian.
Jos on epävarmuutta patenttihakemuksen tekemisessä, niin käänny ammattilaisen puoleen.
Hyödyllisyysmallisuoja on hieman yksinkertaisempi, mutta vaattii lopunperin melkein saman vaivan kuin patenttihakemus. Mallisuojan voimassaoloaia on lyhyempi, ja käsittääkseni uutuustutkimusta ei tehdä suojaa myönnettäessä.
Keksintö kannattaa patentoida vasta sitten, kun sitä lähtee esittelemään oman pajansa ulkopuolelle. Mielellään protoamisen jälkeen, jos mahdollista. Sillä monesti keksintö muuttuu, ja jos patentoi varhaisessa vaiheessa, niin voi joutua huomaamaan, että keksintö muuttuikin erilaiseksi, eikä patentti enää suojaakaan sitä.
Joskus kuulee väitettävän, että ideaa ei voi patentoida. Kyllä sen voi. Kunhan vaan se on rakennettavissa. Mitään prototyyppiä tai muuta todistetta toimivuudesta PRH ei vaadi. Tarkasti sanottuna mitään toivomuksia, vaikka "laite tulee tekemään kultaa", ei voi patentoida.
Prototyyppien kantaminen todisteeksi patenttitoimistoon, kuten Pelle Peloton tekee, on ollut käytössä USA:ssa.
Katso myös: Ilmaiset suojaustavat
Lisätietoja löytyy PRH:n nettisivuilta.
tiistai 26. tammikuuta 2016
E. Protoaminen
Protoamisella tarkoitetaan keksinnön ensimmäisen kappaleen valmistamista. Koekappaletta, jolla haetaan se toiminnan laatu tai tapa, jota ideassa tavoittellaan.
Protoaminen voi olla myös vaikka uuden konseptin kokeilua, ei välttämättä minkään laiteen kokeilu.
Pari vinkkiä ennen proton rakentamista,jotta rahaa ei valuisi hukkaan:
1. Mieti, mikä on keksintösi ydinasia, joka pitää todistaa toimivaksi tai kokeilla protolla.
2. Mieti, miten voit yksinkertaisimmin ja edullisimmin kokeilla tämän ydinasian toimivuuden.
3. Etsi muista tuotteista/palveluista suomeksi ja englanniksi googlaamalla samantyyppisiä piirteitä. Jos löydät vaikka osan samankaltaisuutta, niin käytä se hyödyksi,
4. Suunnittele tekeminen etukäteen. Laske kustannukset, ja etsi netistä tarvittavat osat/palvelut. Vertaile hintoja. Mieti, mitä asioita voit käyttää käytettynä.
5. Ota valokuvia, kirjoita ylös mitä teete ja mitä havaitset päivittäin. Tämä voi kuullostaa laboratoriotyöskentelyltä, mutta lähes aina näistä muistiinpanoista on hyötyä esim. siinä vaiheessa, kun olet myynyt keksinnön, ja yritys kysyy, voiko tätä muuttaa/käyttää hieman eri tarkoitukseen. Tällöin on helppo palata keksinnön alkujuurille.
6. Talleta, mikäli mahdollista, kaikki protot. Tai ainakin dokumentoi ne hyvin huolellisesti. Dokumentoi myös työtunnit ja kulut. Tarvitset niitä, kun lasket suuntaa antavaa hintaa valmistamiselle. Jos ja kun rakennat seuraavan proton, niin älä pura osia entisestä. Parin vuoden kuluttua ne protot ovat ajatuksillesi arvokkaita
Ei haittaa, vaikka rakennat ensimmäisen proton pahvista, romuista tai säilyketölkeistä, tai jos kyseessä on jokin isompi, niin tee vaikka pienoismalli. Mutta älä esittele tätä rakkinetta yrityksille/rahoittajille, vaan tee erikseen esittelykappale. Esittelykappaleen ei välttämättä tarvitse olla teknisesti toimiva, mutta sen pitää olla esittelykelpoinen.
Jos otat kuvia esittelyprotosta laittaaksesi niitä vaikka sähköpostiin mahdolliselle asiakaalle, niin kiinnitä huomiota taustaan ja muuhunkin kuvausympäristöön. Taustalla näkyvä mäyräkoiran kuori tai sukat ei ole edustava juttu. Kuvaa vain keksintö asiallisesti, älä yritä tehdää valokuvataidetta. Jos kaverisi on harrastanut valokuvausta, niin pyydä häneltä palvelusta. Silloin kuvista tulee paljon parempia.
Tilat
Jos itselläsi ei ole mahdollista rakentaa protoa tilojen puitteissa, niin voit kysellä muilta keksijöiltä apuja, esimerkiksi keksijöille suunnatuissa sosiaalisen median ryhmissä tai foorumeissa. Joillakin kouluilla/opistoilla on prototiloja, joita saa lainata edullisesti. Toki löytyy yksityisiä maksullisia protopajoja.
Myös työttömien/kuntoutustoimintaa tekevien paikallisten yhdistysten pajatilat voi olla käytettävissä jopa ilmaiseksi työkaluineen, mikäli statuksesi salli ko. palveluiden käytön. Jopa seurakunnilla on pajatiloja.
Eli työtön keksijä saattaa päästä protoamaan ilmaiseksi. Työssä käyvä joutunee puhumaan/maksamaan enempi.
Protoaminen voi olla myös vaikka uuden konseptin kokeilua, ei välttämättä minkään laiteen kokeilu.
Pari vinkkiä ennen proton rakentamista,jotta rahaa ei valuisi hukkaan:
1. Mieti, mikä on keksintösi ydinasia, joka pitää todistaa toimivaksi tai kokeilla protolla.
2. Mieti, miten voit yksinkertaisimmin ja edullisimmin kokeilla tämän ydinasian toimivuuden.
3. Etsi muista tuotteista/palveluista suomeksi ja englanniksi googlaamalla samantyyppisiä piirteitä. Jos löydät vaikka osan samankaltaisuutta, niin käytä se hyödyksi,
4. Suunnittele tekeminen etukäteen. Laske kustannukset, ja etsi netistä tarvittavat osat/palvelut. Vertaile hintoja. Mieti, mitä asioita voit käyttää käytettynä.
5. Ota valokuvia, kirjoita ylös mitä teete ja mitä havaitset päivittäin. Tämä voi kuullostaa laboratoriotyöskentelyltä, mutta lähes aina näistä muistiinpanoista on hyötyä esim. siinä vaiheessa, kun olet myynyt keksinnön, ja yritys kysyy, voiko tätä muuttaa/käyttää hieman eri tarkoitukseen. Tällöin on helppo palata keksinnön alkujuurille.
6. Talleta, mikäli mahdollista, kaikki protot. Tai ainakin dokumentoi ne hyvin huolellisesti. Dokumentoi myös työtunnit ja kulut. Tarvitset niitä, kun lasket suuntaa antavaa hintaa valmistamiselle. Jos ja kun rakennat seuraavan proton, niin älä pura osia entisestä. Parin vuoden kuluttua ne protot ovat ajatuksillesi arvokkaita
Ei haittaa, vaikka rakennat ensimmäisen proton pahvista, romuista tai säilyketölkeistä, tai jos kyseessä on jokin isompi, niin tee vaikka pienoismalli. Mutta älä esittele tätä rakkinetta yrityksille/rahoittajille, vaan tee erikseen esittelykappale. Esittelykappaleen ei välttämättä tarvitse olla teknisesti toimiva, mutta sen pitää olla esittelykelpoinen.
Jos otat kuvia esittelyprotosta laittaaksesi niitä vaikka sähköpostiin mahdolliselle asiakaalle, niin kiinnitä huomiota taustaan ja muuhunkin kuvausympäristöön. Taustalla näkyvä mäyräkoiran kuori tai sukat ei ole edustava juttu. Kuvaa vain keksintö asiallisesti, älä yritä tehdää valokuvataidetta. Jos kaverisi on harrastanut valokuvausta, niin pyydä häneltä palvelusta. Silloin kuvista tulee paljon parempia.
Tilat
Jos itselläsi ei ole mahdollista rakentaa protoa tilojen puitteissa, niin voit kysellä muilta keksijöiltä apuja, esimerkiksi keksijöille suunnatuissa sosiaalisen median ryhmissä tai foorumeissa. Joillakin kouluilla/opistoilla on prototiloja, joita saa lainata edullisesti. Toki löytyy yksityisiä maksullisia protopajoja.
Myös työttömien/kuntoutustoimintaa tekevien paikallisten yhdistysten pajatilat voi olla käytettävissä jopa ilmaiseksi työkaluineen, mikäli statuksesi salli ko. palveluiden käytön. Jopa seurakunnilla on pajatiloja.
Eli työtön keksijä saattaa päästä protoamaan ilmaiseksi. Työssä käyvä joutunee puhumaan/maksamaan enempi.
I. Pilotointi
Pilotoinnin tarkoitus on koestaa käytännön ympäristössä keksinnöstä tehty tuoteraakile, sekä firmankin toiminnot realistisessa ympäristössä. Pilotointi toimii jo referenssinä monesti. Pilotoinnin jälkeen tehdään lopulliset viilaukset tuotteeseen, ja sen jälkeen se on valmis tuotantoon.
Pilotointi eroaa prototyypin kokeilemisesta siinä, että pilottikappale on mahdollisimman lähellä jo oikeaa tuotetta. Protolla kokeillaan vain keksinnön toimivuutta, rakennetta, jne, esim. labrassa.
Pilottikappaleet myydään yleensä erityisehdoin. Niiden takuu saattaa olla poikkeava, niiden hinta saattaa olla matalampi, jne. Pilottikappaleista kerätään mahdollisimman paljon asiakaskokemuksia.
Jotkut antavat pilottikapaleet ilmaiseksi asiakaalle: Kokeile ja kerro mitä mieltä olit.
Itse olen pitänyt periaatteen, että pilottikappaleista asiakas maksaa ainakin valmistuskulut, eli nettohinnan. Eli käytännössä pilottikappale on asiakaalle 30-40 % halvempi.
Periaatteessa pilotoinin hoitaa yritys, jonka sisällä keksintö on. Pilotoinnissa määritellään myös kaikki oheiskulut varsinaista myyntiävarten. Esim. rahdit, asennuskulut, jne,
Pilotointi eroaa prototyypin kokeilemisesta siinä, että pilottikappale on mahdollisimman lähellä jo oikeaa tuotetta. Protolla kokeillaan vain keksinnön toimivuutta, rakennetta, jne, esim. labrassa.
Pilottikappaleet myydään yleensä erityisehdoin. Niiden takuu saattaa olla poikkeava, niiden hinta saattaa olla matalampi, jne. Pilottikappaleista kerätään mahdollisimman paljon asiakaskokemuksia.
Jotkut antavat pilottikapaleet ilmaiseksi asiakaalle: Kokeile ja kerro mitä mieltä olit.
Itse olen pitänyt periaatteen, että pilottikappaleista asiakas maksaa ainakin valmistuskulut, eli nettohinnan. Eli käytännössä pilottikappale on asiakaalle 30-40 % halvempi.
Periaatteessa pilotoinin hoitaa yritys, jonka sisällä keksintö on. Pilotoinnissa määritellään myös kaikki oheiskulut varsinaista myyntiävarten. Esim. rahdit, asennuskulut, jne,
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)